Siemen hyväntekeväisyyspaimennuksesta pistettiin muhimaan jo
Norjassa paimennusleirillä kerrottuani aamiaispöydässä Kapua –hankkeesta. Somerolla paimennuspäivän aikana aihe nousi uudelleen esille ja Elina
tarjosi minulle lampaita käyttöön, mikäli kouluttaja löytyy. Ennen kuin ehdin
sopimaan asioista muuta kuin alustavasti, ehti Elina jo järjestämään kouluttajan
ja päiväkin saatiin sovittua saman tien. YES! Mikä onkaan parempaa kuin yhdistää kaksi minulle tärkeää asiaa samaan tapahtumaan!
Päivästä luvattiin kesän lämpimintä, mikä ei kylmän alkukesän
jälkeen vielä luvannut paljoakaan. Ajomatka Paraisille sen sijaan lupasi hyvää, sillä
auton mittari kohosi vähitellen lähelle pariakymmentä astetta.
Aloittelimme aamiaisella ja koirien kokemuksen nopealla läpikäynnillä, minkä jälkeen pääsimme varsinaiseen päivän agendaan. Käytössämme oli erikokoisia aitauksia, joten aloittelevan koiran kanssa päästiin harjoittelemaan pienempään aitaukseen pässipoikien kanssa. Pässipojat eivät ole mitään helppoja käsiteltäviä, sillä nopeasti pässit osoittavat nuorelle koiralle koiran paikan, joka ei ole välttämättä koiran mielestä sille kuuluva paikka. Rauhallisia, vaikkakin välillä hieman kovaäänisiä keskusteluja aiheesta käytiin useammankin kerran.
Isompien aitausten välillä oli verkkoaita, mikä oli lampaiden mielestä vain hidaste samaan laumaan pääsemiseksi. Pari koiraa ja homma oli hanskassa - mutta vain pienen hetken. Lampaat olivat hieman vilkkaita tapauksia, minkä vuoksi isompi lauma päätettiin laittaa hetkeksi sisätiloihin.
Yleisömme saapui paikalle vähitellen kukkulan takaa outojen äänten houkuttelemana. Kaukaa katselimme ja yritimme laskea montako pitkäkarvaista lehmää paikalle saapui.
Pitkällä otsatukalla varustettu ylämaankarja suurine sarvineen onkin todella uteliasta porukkaa. Uteliaisuus oli molemmin puolista, sillä hetken kaukaa katsottuamme houkutus nähdä nämä eläimet läheltä kävi vastustamattomaksi. Siinä me sitten seisoimme aidan vastakkaisilla puolilla toisiamme tuijotellen.
Sen verran komeat sarvet näillä lehmillä oli, että eipä tullut mieleenkään uskaltaa mennä aidan toiselle puolelle. Alkukantaisena lajina ylämaankarja myös suojelee vasikoitaan, joten toiselle puolelle uskaltautuminen ei olisi ollut viisastakaan.
Tukka peitti silmät, mutta jostain välistä lehmä näki. Aidan vieressä kulkeminen sai nimittäin osan laumasta askeltamaan samassa tahdissa mukana. Eikä johtajasta ollut epäilystäkään. Komeat sarvet, ylväs olemus ja muiden lehmien suhtautuminen kertoivat sen: tässä on pomo! 
Lehmät melkein varastivat huomion paimennukselta, mutta vain melkein. Ruffen tultua isolle laitumelle lehmien uteliaisuus lisääntyi selvästi. Rivissä lehmät katselivat koiran touhuja lampaiden kanssa. Lammaslauman siirtyessä aidan viereen lehmien kupeeseen sai jo Ruffenkin harkitsemaan, joskos tuohon väliin enää uskaltaa mennäkään. Ihminen väliin tukemaan ja johan sujui hienosti!
Ja tähän loppuun täytyy nyt laittaa kuvasarja Pennistä, joka teki hienosti töitä kolminkertaisen yleisön edessä: ylämään karja kukkulalla, lampaat verkkoaidan takana ja muut paimentajat kauempana. Flänkit ovat parantuneet huimasti (flänkki eli koira kiertää lampaita). Herkästi juoksevat lampaat saatiin liikkumaan rauhallisesti niin kuin pitikin. Carola pisti minut luottamaan Penniin enemmän kuin olisin itse uskaltanut ja se kannatti. Penni kasvoi tämän päivän aikana paimenena melkoisesti (ja minä ohjaajana).
Päivä oli vähääkään liioittelematta upea! Oulussa syntyneenä ja lapsuuteni siellä viettäneenä totuin
karuun, vaikkakin kauniiseen Suomen luontoon. Etelä-Suomen huikean kauniit
maisemat saavat minut kaikkien täällä vietettyjen vuosien jälkeenkin edelleen
lumoutumaan. Paimennus Paraisten maisemissa ylämaankarjan toimiessa yleisönä oli siis minulle ikimuistoinen
kokemus: kiitän koko sydämestäni paimennuspaikkaa tarjonnutta Elinaa sekä
kouluttajanamme toiminutta Carolaa. Ruoka ansaitsee erityismaininnan uusine
perunoineen ja maistuvine lohineen – erityisesti kesän ensimmäinen
mansikkakakku oli herkullista, kiitokset leipojalle!
Tämä Kapuaja kiittää myös kaikkia paimennukseen mukaan tulijoita. Ja ilman tähän projektiin lähtemistä tämä upea päivä olisi jäänyt minulta kokematta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti